Aivan. Kontekstia varmaan pitäisi katsoa. Mutta mitä viestejä
luokitteleva tutkija tekee jos kaksi (tai useampi) viestin
vastaanottajista tulkitsee sen eri tavoin?
Ei tavoitteena olekaan määrittää sitä miten viestit
tulkittiin--joka vaihtuu lähettäjästä ja lukijasta ja
päivästä ja tilanteesta toiseen--vaan se mihin ne viittaavat.
39.2 viittaa joko sään tai ruumiin lämpötilaan, luultavasti,
mutta voisihan se viitata vaikka kiven lämpötilaan...
Sepä se... Voisi olla mielenkiintoista tehdä cued recall
tyyppinen haastattelu ihmisten jaikuista, jolla selvitettäisiin
mitä lähettäjä omasta mielestään tarkoitti, ja mitä
vastaanottajat ymmärsivät. Vai oliko näitä jo tehty?
@AnttO: Jos tavoitteena eli
ole "miten viestit tulkittiin", vaan "mihin viesti viittaa", niin
jälkimmäinenkään ei ole mitenkään objektiivisesti
mitattavissa, vaan se on myös tulkintaa, tässä tapauksessa vaan
ulkopuolisen tutkijan tekemää tulkintaa. Tarkoitukseni ei ole
saivarrella termeilä, vaan huomauttaa, että jos olisikin niin
että jaikujen aktiivinentulkinta_, sekä lähettäjä-
että vastaanottajapäässä, onkin oleellinen osa ko.
aktiviteettia, viestien tulkinnan "ulkoistaminen" tutkijalle on
vähintäänkin kyseenalaista. On mahdollista että toimijoiden in
situ tulkinta on hyvin erilaista sekä logiikaltaan että
lopputulokseltaan kun tutkijoiden tulkinta.
Jälkimmäisessä minua epäilyttää erityisesti jos tutkija
päätyy eksklusiivisiin kategorioihin, ts. sanomaan että viesti
on jossain kategoriassa, ja vain ja ainoastaan siinä. Ihmisten
välisessä kommunikaatiossa on paljon sekä tahatonta että
suunnitelmallista epätäsmällisyyttä ja epämääräisyyttä.
Jaikuissakin vastuuta siirretään kuulijalle esim. heitämällä
eetteriin arkielämän anekdootteja, joihin voidaan tarttua eri
tavoin. Luokittelunäkökulma taas ymmärtääkseni lähtee siitä,
että viestin lähettäjällä on aina yksi tietty sanoma/merkitys
mielessään. Tai vaikkei tämä olisikaan lähtöoletus, niin
lopullinen analyysi eksklusiivisine luokkineen saa kaiken
näyttämään ikään kuin näin olisi.
Blogien ja mikroblogien suhteen tämä on ongelmallista myös
siksi, että niillä ei ole täsmällistä vastaanottajaa. Miten
ihmiset kykenevät lähettämään nimenomaisia sanomia avoimelle
joukolle vastaanottajia, jos tulkinta vaihtelee "lukijasta ja
päivästä ja tilanteesta toiseen"? entä jos ne viestit ovatkin
(edes joskus?) avoimia tai sellaisia että ne voisi tutkijakin
(ehkä?) laittaa useaan kategoriaan?
@esko: haastattelemalla
varmasti saataisiin juuri tuo "tarkoitin nimenomaan..", ja jossain
tapauksissa myös "..mutta sitten X tulkitsi sen, niin että.."
Puheaktiteoreetikot, jotka ovat tehneet kovasti em. kaltaisia
luokitteluja lausumista, ovat joutuneet korjaamaan teoriaansa
performance (tai competence) ulottuvuudella. Eli ymmärtääkseni
viesti on, että ihmiset tietävät kyllä täsmällisesti
minkälaisen vaikutuksen haluavat saada aikaan, mutta he eivät
aina osaa muotoilla viestiään oikein. @tiitta ym.: KA:ssa kyllä sivutaan
aihetta.. erityisesti kirjassa "(On) Searle on Conversation" (1992)
on isojen setien painia CA vs. SA. Nukahdin viidennen erän
kohdalla enkä tiedä kumpi voitti enkä oo lukenu aiheesta kovin
syvällisesti saati seurannu keskustelua sen pidemmälle.. olisi
kyllä kiva tietää onko puheaktitouhu vielä elossa, sen
näköistä tutkimusta kun tehdään CHI:n piirissä jonkun
verran..
Huom. vielä että en ole luokitteluvetoista viestien tutkimusta
vastaan sinänsä, kunhan vaan menetelmän ja johtopäätösten
rajoitteet tuodaan reilusti esille. Vielä parempi olisi jos sitä
voitaisiin yhdistää muihin menetelmiin - ei niinkään
löydettyjen kategorioiden varmistamiseksi, vaan niiden
avaamiseksi.
Hyvää läppää muuten.. olen viime aikoina törmännyt aika
usein tämmöisiin jostain (esim "self-disclosure") jaikusta
kimmonneisiin pitkiin keskustelu/väittelyketjuihin aiheesta tai
aiheen vierestä.
@Esko, olet ihan oikeassa.
Olen samaa mieltä myös siitä että viittaavuussuhdekin voi olla
monitulkintainen. Meidän one-to-one -luokittelun perusteena oli se
idea, että yritämme ottaa vahvimma tulkinnan perustaksi. Siis
"'39.2' on Suomessa erittäin harvinainen lämpötilä säälle,
joten tämä todennäköisesti viittaa ruumiin lämpötilaan".
Tottakai voimme mennä tulkinnassamme vikaan,mutta niin voivat koko
mikroblogosfäärin seuraajatkin. Voimme luottaa tulkintaamme jos
otamme random-tyypin samasta kultuurista (opiskelija Helsingistä)
ja hän päätyy about samoihin tulkintoihin; ja näin
kävikin.
Tottakai minuakin kiinnostaisi se, miten näitä tulkitaan
(aikaisempi paprumme "Interpreting and acting on..." on juuri
tätä); mutta tällä datalla sellaista ei voi tutkia, joten
olimme rajoittuneita tähän viittaavuussuhteeseen.
14 comments so far
Mitenköhän EskoL:n luokittelujärjestelmä jaikuille hoitaisi tämän tilatiedotteen? :)
2 weeks ago by AnttiO.
Ootko tosissasi?
2 weeks ago by tiitta.
Selvästikin tarvitsemme sensoreita jotka raportoi automatic
1 week, 6 days ago by ekurvine.
Jos on kuumetta, niin oma tila. Jos taas säästä, niin sää. Mutta kun tuota ei voi tietää, niin se on epäselvä tapaus:)
1 week, 5 days ago by esko.
Ratkaisuna voisi olla tarkastella jaikujen virtaa, joka loisi kontekstin.
1 week, 5 days ago by esko.
Aivan. Kontekstia varmaan pitäisi katsoa. Mutta mitä viestejä luokitteleva tutkija tekee jos kaksi (tai useampi) viestin vastaanottajista tulkitsee sen eri tavoin?
1 week, 4 days ago by ekurvine.
Ei tavoitteena olekaan määrittää sitä miten viestit tulkittiin--joka vaihtuu lähettäjästä ja lukijasta ja päivästä ja tilanteesta toiseen--vaan se mihin ne viittaavat. 39.2 viittaa joko sään tai ruumiin lämpötilaan, luultavasti, mutta voisihan se viitata vaikka kiven lämpötilaan...
1 week, 3 days ago by AnttiO.
Sepä se... Voisi olla mielenkiintoista tehdä cued recall tyyppinen haastattelu ihmisten jaikuista, jolla selvitettäisiin mitä lähettäjä omasta mielestään tarkoitti, ja mitä vastaanottajat ymmärsivät. Vai oliko näitä jo tehty?
1 week, 3 days ago by esko.
Luulisi, että keskusteluanalyysin kautta on tutkittu.
1 week, 3 days ago by tiitta.
@AnttO: Jos tavoitteena eli ole "miten viestit tulkittiin", vaan "mihin viesti viittaa", niin jälkimmäinenkään ei ole mitenkään objektiivisesti mitattavissa, vaan se on myös tulkintaa, tässä tapauksessa vaan ulkopuolisen tutkijan tekemää tulkintaa. Tarkoitukseni ei ole saivarrella termeilä, vaan huomauttaa, että jos olisikin niin että jaikujen aktiivinentulkinta_, sekä lähettäjä- että vastaanottajapäässä, onkin oleellinen osa ko. aktiviteettia, viestien tulkinnan "ulkoistaminen" tutkijalle on vähintäänkin kyseenalaista. On mahdollista että toimijoiden in situ tulkinta on hyvin erilaista sekä logiikaltaan että lopputulokseltaan kun tutkijoiden tulkinta.
Jälkimmäisessä minua epäilyttää erityisesti jos tutkija päätyy eksklusiivisiin kategorioihin, ts. sanomaan että viesti on jossain kategoriassa, ja vain ja ainoastaan siinä. Ihmisten välisessä kommunikaatiossa on paljon sekä tahatonta että suunnitelmallista epätäsmällisyyttä ja epämääräisyyttä. Jaikuissakin vastuuta siirretään kuulijalle esim. heitämällä eetteriin arkielämän anekdootteja, joihin voidaan tarttua eri tavoin. Luokittelunäkökulma taas ymmärtääkseni lähtee siitä, että viestin lähettäjällä on aina yksi tietty sanoma/merkitys mielessään. Tai vaikkei tämä olisikaan lähtöoletus, niin lopullinen analyysi eksklusiivisine luokkineen saa kaiken näyttämään ikään kuin näin olisi.
Blogien ja mikroblogien suhteen tämä on ongelmallista myös siksi, että niillä ei ole täsmällistä vastaanottajaa. Miten ihmiset kykenevät lähettämään nimenomaisia sanomia avoimelle joukolle vastaanottajia, jos tulkinta vaihtelee "lukijasta ja päivästä ja tilanteesta toiseen"? entä jos ne viestit ovatkin (edes joskus?) avoimia tai sellaisia että ne voisi tutkijakin (ehkä?) laittaa useaan kategoriaan?
@esko: haastattelemalla varmasti saataisiin juuri tuo "tarkoitin nimenomaan..", ja jossain tapauksissa myös "..mutta sitten X tulkitsi sen, niin että.." Puheaktiteoreetikot, jotka ovat tehneet kovasti em. kaltaisia luokitteluja lausumista, ovat joutuneet korjaamaan teoriaansa performance (tai competence) ulottuvuudella. Eli ymmärtääkseni viesti on, että ihmiset tietävät kyllä täsmällisesti minkälaisen vaikutuksen haluavat saada aikaan, mutta he eivät aina osaa muotoilla viestiään oikein. @tiitta ym.: KA:ssa kyllä sivutaan aihetta.. erityisesti kirjassa "(On) Searle on Conversation" (1992) on isojen setien painia CA vs. SA. Nukahdin viidennen erän kohdalla enkä tiedä kumpi voitti enkä oo lukenu aiheesta kovin syvällisesti saati seurannu keskustelua sen pidemmälle.. olisi kyllä kiva tietää onko puheaktitouhu vielä elossa, sen näköistä tutkimusta kun tehdään CHI:n piirissä jonkun verran..
Huom. vielä että en ole luokitteluvetoista viestien tutkimusta vastaan sinänsä, kunhan vaan menetelmän ja johtopäätösten rajoitteet tuodaan reilusti esille. Vielä parempi olisi jos sitä voitaisiin yhdistää muihin menetelmiin - ei niinkään löydettyjen kategorioiden varmistamiseksi, vaan niiden avaamiseksi.
Hyvää läppää muuten.. olen viime aikoina törmännyt aika usein tämmöisiin jostain (esim "self-disclosure") jaikusta kimmonneisiin pitkiin keskustelu/väittelyketjuihin aiheesta tai aiheen vierestä.
1 week, 3 days ago by ekurvine.
@Esko, olet ihan oikeassa. Olen samaa mieltä myös siitä että viittaavuussuhdekin voi olla monitulkintainen. Meidän one-to-one -luokittelun perusteena oli se idea, että yritämme ottaa vahvimma tulkinnan perustaksi. Siis "'39.2' on Suomessa erittäin harvinainen lämpötilä säälle, joten tämä todennäköisesti viittaa ruumiin lämpötilaan". Tottakai voimme mennä tulkinnassamme vikaan,mutta niin voivat koko mikroblogosfäärin seuraajatkin. Voimme luottaa tulkintaamme jos otamme random-tyypin samasta kultuurista (opiskelija Helsingistä) ja hän päätyy about samoihin tulkintoihin; ja näin kävikin.
Tottakai minuakin kiinnostaisi se, miten näitä tulkitaan (aikaisempi paprumme "Interpreting and acting on..." on juuri tätä); mutta tällä datalla sellaista ei voi tutkia, joten olimme rajoittuneita tähän viittaavuussuhteeseen.
1 week, 3 days ago by AnttiO.
Niin ja onnittelut kaikkien aikojen pisimmästä kommentista (no, pitäisi tarkistaa onko näin) :)
1 week, 3 days ago by AnttiO.
pakko vielä kommentoida tähän ketjuun, että täällä oli tänään 39 astetta lämmintä :)
12 hours, 19 minutes ago by AnttiO.
Huh hellettä!
11 hours, 43 minutes ago by tiitta.